Kuntavaalit 2021

Alle on koostettu valmiiksi somejulkaisuja varten MLL:n kuntavaaliohjelmasta poimittuja kohtia. Toivoisimme teidän jakavan näitä yhdistystenne sosiaalisen median tileillä, jotta lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet pysyisivät myös esillä vaalikeskustelussa.  

Vaikuttamistyö olisi paras aloittaa viikolla 9, jolloin äänestykseen on 7 viikkoa aikaa. Jokaiselle viikolle on yksi valmis päivitys, jotka on mahdollista kätevästi vaikka ajastaa kaikki kerralla. 

  • Kopio alla olevista koosteista valmis teksti julkaisuun tai muokkaa sitä omien tarpeidenne mukaan.
  • Lataa sen yhteydessä oleva kuva mukaan julkaisuun tai käytä jotain muuta sopivaa kuvaa.
  • Julkaise/ajasta yksi julkaisu viikossa maaliskuun alusta ennakkoäänestykseen asti.

Ohjeita ajastamiseen ja kuvien lataamiseen löydät tästä linkistä.

Gredin materiaalipankista löydät lisää vaihtoehtoisia kuvia.

MLL:n kuntavaaliohjelman kokonaisuudessaan löydät täältä.

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi turvattava koronakriisin jälkihoidossa

Koronakriisi on lisännyt tuen ja palveluiden tarvetta, sekä aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Koronakriisin jälkihoidossa on varmistettava, että kuntien palveluissa on riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. 

Kriisin tehokas jälkihoito edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön vahvistamista ja moniammatillisuuden lisäämistä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksessa. Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan palveluissa ja toiminnoissa tulee edistää.

2. Lasten ja perheiden palveluista tulee luoda toimiva kokonaisuus

Lasten, nuorten ja perheiden perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus tulee varmistaa, jotta tuen tarpeet havaitaan ajoissa ja apua voidaan tarjota. Kunnan ja hyvinvointialueen palvelupolut tulee olla niin selkeitä, että perheet löytävät tarvitsemansa avun erilaisiassa tilanteissa.

Kuntien perhekeskuskumppanuus järjestöjen kanssa on hyvä mahdollisuus lisätä perheiden ennaltaehkäisevää tukea, joka vähentää kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta. Tämä yhteistyö tulee ottaa huomioon sote-palveluiden uudistuksessa hyvinvointialueisiin siirryttäessä.

3. Laadukas varhaiskasvatus on varmistettava

Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se tukee lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja kaventaa lasten hyvinvointieroja. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Siihen investoiminen on tehokasta hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. 

Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

4. Oppimisen ja hyvinvoinnin tukea kouluissa on vahvistettava

Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Oppimisen tukemiseen on varmistettava riittävät voimavarat. Kiusaamiseen, syrjintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun tulee puuttua tehokkaasti kouluympäristössä. Koulujen turvallista ilmapiiriä tulee rakentaa suunnitelmallisesti.

Koronakriisi on aiheuttanut sekä oppimisen että hyvinvoinnin vajetta, joita tulee paikata riittävällä pedagogisella ja opiskeluhuollon tuella. On varmistettava, että lapsilla ja nuorilla on kaikissa tilanteissa riittävä tuki oppimiseen, opiskeluhuollon palvelut sekä kynnyksetöntä psykososiaalista tukea.

5. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulisi tarjota mahdollisuus harrastamiseen

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia, kehitystä, oppimista ja osallisuutta. Vapaa-ajan toiminta on tärkeä vertaissuhteiden muodostumisen paikka. Monien harrastusten kustannukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt eriarvoisuutta harrastusmahdollisuuksissa.

Maksuttomien ja kohtuuhintaisten lasten ja nuorten liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastuksia tulee edistää. Harrastustakuulla ja harrastusten tuomisella koulujen yhteyteen voidaan edistää mahdollisuuksia harrastamiseen.

6. Hyvinvointia ja terveyttä tulee edistää ja hyvinvointi- ja terveyseroja ehkäistä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnan tehtäviin. Hyvinvointi- ja terveyserojen edistämisessä on erityinen huomio kiinnitettävä lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen ja mielenterveyden edistämiseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tulee edistää tavoitteellisesti kunnan palveluissa ja toiminnassa, hyvinvointialueen ja kunnassa toimivien järjestöjen kanssa aktiivista yhteistyötä tehden. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on olennainen osa edistystyötä.

7. Turvataan vapaaehtoistoiminnan edellytykset

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua. Kansalaisjärjestöjen vertaistoiminta tarjoaa tukea, joita julkiset ja yksityiset palvelut eivät voi tuottaa. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille tai yrityksille. 

Tukemalla kuntalaisten omaehtoista toimintaa vahvistetaan heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan ja lisätään yhteisöllisyyttä. Järjestöjen ja kunnan kumppanuutta tulisi vahvistaa ja toimintaa tukea muun muassa avustuksilla ja maksuttomilla tiloilla.