Menneet hankkeet

Olemme toteuttaneet monipuolisesti erilaisia hankkeita useiden vuosien aikana eri yhteistyötahojen kanssa.

Lue lisää menneistä hankkeistamme alta.

Otetaan koppi -hanke toteutettiin 2019–2021.  Hankkeen tarkoituksena oli auttaa ja tukea vanhemmuutta varsinaissuomalaisissa lapsiperheissä. Hanke toimi sosiaalisessa mediassa, verkossa sekä Perhetalo Heidekenillä. 

Hankkeen tavoite oli saattaa avun tarvitsijat ammatillisen avun piiriin palveluohjauksen kautta. Hankkeessa järjestettiin myös ryhmiä kysynnän mukaan, niin verkossa kuin kasvokkain, toteutettiin teematuokioita, sekä koulutettiin vertaisia kokemusasiantuntijoiksi.

Toiminta jatkui hankkeen loppumisen jälkeenkin Turun Seudun Mameissa uuden digitaalisen kohtaamispaikan tiimin myötä. Hankkeen rahoitti STEA.

Soppaa ja sympatiaa hanke toteutettiin 2017–2021. Tavoitteena oli tukea turkulaisten perheiden vanhemmuutta sekä lisätä perheiden positiivisia ihmissuhteita ja vertaistukea lähiympäristössä.

Hankkeessa tarjottiin päiväkoti-ikäisten lasten perheille ilmainen päivällinen sekä mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä.

Mukana olivat Koukkarinkadun päiväkoti, Halikolon päiväkoti, Säkäkujan päiväkoti, Rahjekadun päiväkoti, VillaSukan päiväkoti ja Peikonpesän päiväkoti.

Soppaa ja sympatiaa -hanketta rahoitti STEA. Hanke toteutettiin osana Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Turun kaupunki ja Sateenkaari Koto ry.

Uskallamme puhua, kestämme kuulla! -hanke toteutettiin 2018–2019. Hankkeessa puhuttiin seksuaalisesta häirinnästä sekä peruskouluikäisille, että toisen asteen opiskelijoille varsinaissuomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Toiminta toteutettiin yhteistyössä neljän yläkoulun, kahden lukion ja yhden ammatillisen oppilaitoksen kanssa.

Hankkeen tavoite oli lisätä lasten, nuorten ja aikuisten tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja ennaltaehkäistä seksuaalista häirintää – niin netissä, kuin jokapäiväisissä kohtaamisissa. Samalla madalletaan puheeksi ottamisen kynnystä sekä lisätään tietoa siitä, miten lapsi tai nuori voi saada apua kohdattuaan seksuaalista häirintää. Tavoite oli myös syventää ammattilaisten tietoutta aiheesta ja lisätä valmiutta kohdata seksuaalista häirintää omassa työssä, oppilaitoksissa ja kouluissa. Hankkeessa luotiin toimintamalli, joka on myöhemmin monistettavissa kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Hanke oli AVI:n, MLL:n Turun yhdistyksen ja erään säätiön rahoittama.

Työmme seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn liittyvien teemojen parissa jatkuu yhä tilattavien koulutusten ja vanhempainiltojen muodossa

Hanke toteutettiin vuosina 2014–2018 ja se keskittyi erityisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vapaaehtoistyössä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksen koulutuksista ja vapaaehtoistyöstä kertyvä osaaminen huomioidaan entistä paremmin. Koulutuksista ja vapaaehtoistyöstä saa todistuksen sekä osaamismerkkejä. Osaamismerkkejä voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa.

Lisäksi hanke tuki ja edisti monikulttuurista työotetta kokonaisvaltaisesti ja levitti monikulttuuristen toimintatapojen juurtumista Varsinais-Suomessa. Hanke kehitti eritaustaisille perheille yhteistä tekemistä ja vertaistukea. Hanke toimi yhteistyössä kaupungin ja alueen maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.

Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestön lisäksi Sondip ry, Yhdessä-Yhdistys ry, SPR Varsinais-Suomen piiri ja Opintokeskus Sivis.

Porukalla Paras! -hanke oli v. 2017–2019 toteutettu yhteishanke, jota koordinoi MLL:n Varsinais-Suomen piiri.

Hankkeen tavoite oli käynnistää uutta paikallista kulttuurisensitiivistä sukupolvitoimintaa Maskussa, Nousiaisissa, Paimiossa ja Taivassalossa. Hankkeessa maahanmuuttaja- ja sukupolvitoiminta yhdistyivät uudella tavalla. Pyrkimyksenä oli tavoittaa myös seniori-ikäisiä maahanmuuttajia mukaan vapaaehtoistoimintaan ja monipuolistamaan paikallisen toiminnan ja tapahtumien kävijäkuntaa. Hankkeen yksi tavoite olikin vähentää yksinäisyyttä ja lisätä osallistumisen mahdollisuutta, siten että kieli, sukupuoli tai ikä ei ole osallistumisen esteenä.

Hanke järjesti erilaisia tapahtumia, retkiä, vierailuja, kerho- ja luontotoimintaa, kouluyhteistyötä sekä Kylämummi- ja -vaaritoimintaa Maskussa, Nousiaisissa, Paimiossa ja Taivassalossa.

MLL:n Varsinais-Suomen piirin paikallisyhdistyksistä mukana olivat Lemun, Maskun, Nousiaisten, Paimion ja Taivassalon paikallisyhdistykset. Hankkeessa ovat lisäksi mukana SPR:n Varsinais-Suomen piiri, Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri sekä Lounais-Suomen Martat.

Suomen Leader -ryhmä Varsin Hyvä rahoitti Porukalla Paras! -hanketta EU-rahalla.

Työllisty järjestöön -hanke toimi vuosina 2005-2016 ja tarjosi työkokeilu- ja työpaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille yhdistyksissä ja järjestöissä koko Varsinais-Suomen alueella. Työmahdollisuuksia tarjottiin pääasiassa työhallinnon tukimuotojen eli palkkatuen ja työkokeilun avulla. Työ- tai työkokeilujakson ja siihen yhdistetyn henkilökohtaisen ohjauksen ja yritysyhteistyön tavoitteena oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hanketta toteutettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Hanke tarjosi yhdistyksille apua työllistämiseen ja rekrytointiin sekä vapaaehtoisena esimiehenä toimimiseen liittyvissä asioissa.

MLL:n Varsinais-Suomen piiri oli mukana valtakunnallisessa Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa, jota toteutettiin v. 2010–2014. Hankkeen tavoite oli kehittää perhe- ja neuvolajärjestelmäämme soveltuva vanhempien ja vauvojen perheryhmämalli.

Perheryhmätoimintaa tarjotaan ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille vauvojen ollessa noin 2–4 kuukautta vanhoja. Perheryhmässä on tavoitteena tukea ja ohjata vuorovaikutusta oman lapsen kanssa, opetella ymmärtämään ja tulkitsemaan lapsen käyttäytymistä ja viestejä sekä tukea tasavertaista vanhemmuutta. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämälli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents First -ohjelmaan.

Vaikka hanke on päättynyt, järjestämme edelleen Vahvuutta vanhemmuuteen -ohjaajakouluksia lapsi- ja perhetyön ammattilaisille.

Isä-hanke oli MLL:n piirien yhdessä vuosina 2010–2013 toteutettu RAY:n rahoittama yhteishanke. Sen tavoite oli tukea tasavertaista vanhemmuutta sekä isän roolia kasvattajana ja parisuhteen osapuolena. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen piiri. Neljä ohjaajaa sijoittui Varsinais-Suomen, Hämeen, Kymen ja Kainuun piireihin. Työtä tehtiin yhteistyössä MLL:n liittoyhteisön, kuntien ammattihenkilöstön, neuvoloiden ja puolustusvoimien kanssa.

Hanke tuotti isille mahdollisuuksia omistautua yhdessäoloon lastensa kanssa, verkostoitua muiden isien kanssa ja saada vertaistukea. Hanke pyrki yhdessä kuntien kanssa vaikuttamaan siihen, että isät huomioitaisiin paremmin neuvolassa ja perhevalmennuksissa. Tämä vaati kyselyjä isien kohtaamisen haasteista ja ammattihenkilöstön kouluttamista isien kohtaamiseen. Hanke teetti myös yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kyselyn varusmiehille heidän hyvinvoinnistaan ja palvelusajasta.

Isä-hankkeen keskeisimmät tulokset ovat MLL:n isä-lapsitoiminnan, perhevalmennuksien isäkokoontumisten ja varusmiesten hyvinvointi- ja arjenhallintakoulutusten toimintamallit sekä kaikkien näiden perustaksi luodut materiaalit.

Vauvaperhe-hanke toteutettiin kuudessa Varsinais-Suomen kunnassa vuosina 2005–2009. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vauvaperheen palveluita siten, että kunnan sosiaali- ja terveystoimen, MLL:n ja muiden yhteistyökumppaneiden tuottamat palvelut muodostavat saumattoman ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. MLL:n Varsinais-Suomen piiri kehitti hankkeen aikana vapaaehtoistoimintojaan ja kunnat ammatillisia palveluitaan.

Hankekuntina olivat Lieto, Paimio, Piikkiö, Somero, Uusikaupunki ja Turussa Varissuon kaupunginosa sekä Kehittämisperhekeskus Marakatti. Kehittämistyötä tehtiin myös yhteistyössä TYKS:n lastenklinikan kanssa.

Hankkeessa työskennellyt koordinaattori Petra Henriksson kertoi hankkeen kehittämistyön nojaavan niihin tutkimustuloksiin, että vertaistuella on suuri merkitys yksilön jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Vertaisryhmien merkitys sosiaalisen tuen antajana ja yhteisöllisyyden edistäjänä on kiistaton.