Tukihenkilötoiminta

Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, tavoitteellista ja ehkäisevää vapaaehtoistyötä, jota tehdään varhaisen tuen näkökulmasta. Se on yhteisiin laatukriteereihin ja eettisiin periaatteisiin perustuvaa vapaaehtoistoimintaa, eikä se korvaa ammattityötä. Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista kaikille osapuolille.

Tukihenkilötoiminnan lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren etu sekä vanhemmuuden tukeminen. Käytännössä toiminta on lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisyä ja lapsiperheiden ja maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden ja osallisuuden vahvistamista.

Toimintamuodot

Kaveritoiminta on ammatillisesti ohjattua ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista tukihenkilötoimintaa. Kaveritoiminta on suunnattu 6–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta.

Kaveritoiminnassa vapaaehtoinen aikuinen on mukana lapsen tai nuoren elämässä ja hänen tukenaan, esimerkiksi silloin, kun lapsella tai nuorella on vähän kavereita tai hänellä ei ole vapaa-ajallaan mielekästä tekemistä. Lapsi tai nuori ja kaveri tapaavat tavallisesti kaksi kertaa kuukaudessa muutaman tunnin ajan yhdessäolon ja yhteisen tekemisen merkeissä. Yhdessä voidaan esim. harrastaa, ulkoilla, käydä kirjastossa tai leipoa. Tärkeintä on aikuisen kiireetön läsnäolo ja luotettavan suhteen muodostuminen.

Kaveritukihenkilö on tavallinen, luotettava aikuinen, joka toimii vapaaehtoisesti lapsen tai nuoren tukena. Kaveri on käynyt MLL:n tukihenkilökoulutuksen ja hänet on soveltuvuushaastateltu tehtäväänsä. Lisäksi kaveri saa säännöllisesti jatkokoulutusta ja ohjausta. Kaverilta edellytetään sitoutumista vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin. Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen ja häneltä tarkistetaan rikosrekisteriote. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattityötä.

Kaverisuhde solmitaan lähtökohtaisesti vuodeksi. Lapsi tai nuori ohjautuu kaveritoimintaan useimmiten koulukuraattorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan tai sosiaalityöntekijän, ohjaamana. Myös perhe itse voi hakea lapselleen kaveria.

Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheiden ja odottavien perheiden vanhemmuutta ja elämänhallintaa sekä antaa voimia arkeen keskustelun, kuuntelun, yhdessä tekemisen ja arjen jakamisen keinoin.

Perhekummeja kaipaavat perheet ovat tavallisia lapsiperheitä, joiden tukiverkosto kaipaa vahvistusta, elämäntilanne on muuttunut tai perheen vanhempi kaipaa muusta syystä arkeen rinnallakulkijaa. Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista. Perhekummitoiminta ei korvaa ammattityötä, mutta voi olla merkityksellinen tukimuoto sen ohella tai vaikka muiden tukimuotojen päättyessä.

Perhekummi on tavallinen luotettava aikuinen, joka haluaa vapaaehtoisesti antaa omaa aikaansa ja tukeansa perheelle. Perhekummi on käynyt MLL:n tukihenkilökoulutuksen ja hänet on soveltuvuushaastateltu tehtäväänsä. Perhekummilta tarkistetaan myös rikosrekisteriote. Lisäksi perhekummi saa säännöllisesti jatkokoulutusta ja ohjausta. Perhekummi on vaitiolovelvollinen ja häntä edellytetään sitoutumista vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin.

Perhekummisuhde solmitaan lähtökohtaisesti vuodeksi perheen vanhemman ja perhekummin välille. Suhteen alkaessa tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään tuettavan ja mahdollisen yhteistyöverkoston kanssa perhekummisuhteen tavoitteet ja sovitaan käytännön asioista. Tuettava ohjautuu perhekummitoimintaan useimmiten neuvolan tai perhetyöntekijän kautta, mutta vanhempi voi myös itse hakea perheelleen perhekummia.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta on ennaltaehkäisevää, tavoitteellista ja ammatillisesti ohjattua tukihenkilötoimintaa. Pyrkimyksenä on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta, lisätä arkipäivän aktiivisuutta sekä tukea kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Lisäksi toiminta auttaa rakentamaan kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja kehittää erilaisuuden kohtaamiseen liittyviä taitoja. Toiminnan keskeisinä piirteinä ovat aito uteliaisuus, ystävyys ja arjen jakaminen.

Ystävät tapaavat arkisissa ympyröissä kuten leikkipuistossa, kävelylenkillä, harrastuksissa, perhekahviloissa, kauppareissulla tai kotona. Toiminnassa mukana olevat suunnittelevat myös yhteisiä illanviettoja, työpajoja ja virkistäytymistä, jotka lisäävät yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Läheisissä ja pitkäikäisissä ystävyyssuhteissa ja turvallisessa ympäristössä maahanmuuttajaperheiden tarpeet sekä kokonaisvaltainen elämäntilanne tulevat ilmi huomattavasti paremmin kuin yksittäisissä asiakaspalvelutilanteissa. Tämän takia toiminnassa korostuu myös ammatillisen ohjauksen ja yhteistyön rooli. Ammattilaisen ohjauksessa maahanmuuttajaäidit usein myös kuulevat toiminnasta ensimmäistä kertaa ja rohkaistuvat hakemaan itselleen ystävää.

Vapaaehtoinen saa toimintaan perehdytyksen sekä jatkokoulutusta ja ohjausta. Mitään erityisosaamista ei vaadita, vaan avoin mieli ja kiinnostus tutustua uuteen ihmiseen riittävät. Maahanmuuttajanainen ja vapaaehtoinen päättävät yhdessä, kuinka usein he tapaavat ja mitä haluavat tehdä tavatessaan. Myös lapset voivat olla mukana tapaamisissa. Parhaimmillaan toiminnassa mukana olevat saavat toisistaan elämänmittaiset ystävät.

Ystävää voi hakea sähköisellä lomakkeella, kirjallisella hakemuksella tai ottamalla suoraan yhteyttä toiminnan koordinaattoriin.

ZempPari-toiminta on kouluille erinomainen tapa tukea yläkoululaisten opiskelua ja tarjota lukiolaisille mahdollisuus saada kokemusta vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimisesta.

Vertaistuen malliin pohjautuvan toiminnan avulla yläkoululaiset oppilaat saavat lukio-opiskelijoilta apua läksyjen tekoon, sekä yleistä tukea koulunkäyntiin ja mielekkääseen tekemiseen vapaa-ajalla.

MLL:n Varsinais-Suomen piiriltä voi tilata vapaaehtoisten zemppareiden koulutuksen. Piirin työntekijä kouluttaa toimintaan mukaan haluavat lukiolaiset ja ohjaa heidän toimintaansa koulutuksen ajan.

Lisätiedot