BLOGI: Elämänkaarimallissa on helppo ennakoida, arvioida ja budjetoida

28.1.2022

Hyväksyessään sote-uudistuksen, eduskunta edellytti, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä mahdollisimman pian käyttöön. Tämän tueksi valtioneuvoston kanslia on juuri julkaissut Kirsi Pollarin ja Esa Iivosen ohjeistuksen lapsivaikutusten arviointiin hyvinvointialueilla. Ohjeistus on samalla osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Keskeistä on lasten ja nuorten osallistaminen ja kuuleminen. Lapsen etu on huomioitava ensisijaisena perusteena lapsia koskevissa toimissa. Lapsivaikutusten arviointi on samalla väline näiden etujen selvittämiseen.

Hallinnon rakenteilla on tässä keskeinen merkitys. Niillä voidaan joko tukea tai kampittaa ihmisten tarpeista lähtevää päätöksentekoa ja hyvinvointialueilla on tässä laaja päätösvalta. Sillä, ovatko rakenteet organisaatio- vai ihmiskeskeisiä, on huomattava merkitys hyvinvointialueen asukkaille ja palveluiden käyttäjille. Siksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallinto ja organisaatio on järkevää järjestää elämänkaarimallin mukaisesti.

Ihminen saattaa ikävaiheestaan riippumatta tarvita sekä peruspalveluita että erityispalveluita, tai sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Näiden lisäksi tarvitaan muita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia, joita ei kannata pilkkoa eri hallintosiiloihin. Tässä tukena toimii verkostoituva perhekeskusmalli.

Juuri valittujen aluevaltuutettujen keskeinen tehtävä on luoda rakenne, jossa asukas on keskiössä. Lapsivaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi hyvinvointialueen päätösten valmistelua, toiminnan seurantaa ja kehittämistä. Samalla se tulisi ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli toteuttaa myös lapsibudjetointi.

Järjestöpäällikkö
Katja Rippstein